Tokaisi kuomaseni minulle. Syynä lienee muutama viikko sitten pyydystämä orava. Mutta kattipa onkin nyt hoidettu. Näiltä näkymin hän pääsee jatkamaan töitään muusanani mahdollisimman pian.
Vallan mainiona työnantajana luonnollisesti kustansin sairasvakuutuksen, vaikka kohtalokas leikki oravan kanssa tapahtuikin työajan ulkopuolella.

Tästä innostuneena aloin piirtelemään sarjakuvia, tai sen tapaisia.
Itsehän en koskaan aiemmin ole sellaista tehnyt, mutta yllätyinpä kovin huomatessani, kuinka metkaa puuhaa se onkaan. Puolustuksekseni voin kuitenkin sanoa äitini kihlatun pitäneen tekeleistäni.
Ehkäpä myöhemmin skannailen tänne jotain pienoista (näin meidän kesken: mikäli siis osaan). 

Olen vihdoin saanut itsestäni irti myös sen verran, että jälleen innostunut maalailemaan, piirtäminen vielä koputtelee oven takana.
Niin, maalaaminen ja piirtäminen ovat siis elämäni pieniä intohimoja kahvin ohella. 
Lukenutkin olen jälleen pitkästä aikaa, kirjastosta käteeni osuivat lempikirjailijoitani Kunderaa, Loea ja Orwellia. Oi sitä onnen päivää.
Kundera selätetty nauttien.

Muttapa mutta, aikaapa kuluu, kiirus tulee, saunaa vain lämmittämään ja ehkä kaikkien iloksi voinen uimassakin pulahtaa.

-Velmu